Still Alive!

aikaa on kulunut tuhottoman kauan edellisestä kirjoituksesta,tuskin edes muistin koko blogin olemassaoloa. Päätin kuitenkin koettaa antaa elvytystä tällekkin paikalle ja alkaa kirjoittamaan mitä kaikkea elämässä onkaan sitten viime kirjoituksen jälkeen sattunut ja tapahtunut. Tämän bloginkin ulkoasua täytyisi päivitellä,tai no kohtahan se talvi taas on niin etusivun kuvakin käy taas kuin nappi otsaan. Paitsi,että ulkonäkömme Mirkan kanssa on muuttunut kummallakin piirun verran (toivottavasti parempaan).. No mistähän sitä alottaisikaan sitten näiden kuulumisten kanssa. (täytyy lukea edellisiä kirjoituksia,että tietää mitä on edes viimeksi kirjoittanut..noloa..pakko myöntää)

Eli siiis toukokuusssa olen(olemme) kirjoittaneet viimeisen kerran ja silloin oli menossa jääkiekon mm.kisat, eihän siitä ole kuin 5 kuukautta, ei paha! Olin silloin työttömänä ja odottelin vähän jokapuolelta epätoivoissani vastauksia eri työpaikoista, tilanne näytti aika huolestuttavalta. Lisäksi odottelin kuumeisesti tatuointiaikaani miettien kuinka paljon sen ottaminen sattuisikaan ja paljon tulisi maksamaan. Lisäksi näimme tiheään tahtiin ydinporukkamme (veli,daniel,mirka, henriikka ja minä)kanssa puistossa. Siihen aikaan pystyi sanomaan,että kaisaniemen puisto oli kuin toinen kotini. Asuin tuolloin itse vielä Maunulassa, spurgujen paratiisissa. Voi kuinka paljon on tapahtunutkaan näiden viiden kuukauden aikana, sekä huonoa, että hyvää.

Aloitetaan vaikka tuosta työtilanteestani. En ole enää työttömänä *tuulettaa*. Olen jo parin kuukauden ajan toiminut kahvila Cafe Aallossa keittiöpuolella. Niin minä keittiössä, kuka tahansa joka minut tuntee nauraa tässä vaiheessa, koska olen aina ollut kuin ydinpommi mitä keittiö elämään kuuluu. Mutta kuitenkin olen päätynyt sinne ja olenhan minä siellä aika tapaturma-altis esimerkkinä sanottakaan vaikka, että vietän tällä hetkellä viikon sairaslomaa koska sain viime perjantaina palan pois peukalostani perunan kuorimaveitsellä: 3 Minä kipuherkkä, verta pelkäävä persoona olin aika shokkitilanteessa kuin tajusin,että olikin käynyt vähän pahemmin mitä luulin. Onneksi aamuvuorossa oli minulle läheiseksi tullut työkaverini joka piti minut tajuissani ja hoiti minua siihen asti ennenkuin lähdin kesken työpäivän terveysasemani ensiapuun paikattavaksi. Jos mietin tuota työpaikkaa ja työtehtäviäni, olen alkanut tekemään annoksia pikku hiljaa ja lisäksi hoidan astihuoltoa ja kaikkea mikä vain liittyy keittiön elämään niin voin sanoa,että tykkään työstäni. Onhan tuollakin ne miinuksensa niinkuin kaikkialla, mutta tuolla on erittäin paljon hyvää. Ehkä isoimpana voimavarana voisin sanoa työkaverini, ne ovat parhaita. Olemme löytäneet yhteisen sävelen ja heidän kanssaan jaksaa puurtaa töissä vaikka ei olisi mikään parhain päivä itsellä. Kiitoksia teille siitä <3 Mutta jos palaa takaisin työtilanteeseeni,että missä mennään niin olen todellakin työkokeilussa joka vetelee nyt ensi viikolla viimeisiään. Tässä täytyisi alkaa pohtimaan mitäs sitten ensi viikon jälkeen keksisi. Minulla on tai ainakin oli tarkoitus aloittaa ensi kuukauden alussa oppisopimuskoulutus työpaikallani,mutta se on vielä auki omalta osaltani. Täytyy tarkkaan punnita kaikki vaihtoehdot ja katsoa mihin sitä päätyy sitten loppujen lopuksi. Varmasti päivittelen sitten jatko suunnitelmistani sitten myöhemmin.

Seuraavaksi tämä minua lähellä oleva aiheeni oli se kauan odotettu ensimmäinen tatuointiaikani. Ei minulla ole ihossa yhtään ei sitten yhtään vieläkään tällä hetkellä mustetta, mutta toivon hartaasti, että saisin sen vielä viimeistään ensivuoden alussa. Minulla on todellakin kaikki kuvat ja kaikki muuten valmiina, mutta se jäi viimeksi kiinni mistäs muustakaan kuin rahasta. Elättelen toiveita, että alan tässä lähiaikoina saamaan palkkaa jostainpäin ja saisin sitten pikkuhiljaa kerättyä sivuun sen tatuointirahastoni. Tästäkin päivityksiä ja vuodatuksia myöhemmin varmasti lisää.

Talvi ja kylmät kelit ovat jo kovaa vauhtia tulossa joten puistoilu on loppunut ja odotan jo hartaasti ensi kesää ja sen lämpimiä kelejä.Vietimme eri kokoonpanoilla kesän mittaan enemmän aikaa puistossa varmasti kuin sisätiloissa, ainakin siltä se tuntui ja sain kerrankin kesän aikana jopa rusketustakin..Olen ylpeä! Mitä meidän ydinporukkaamme tulee, olemme edelleen läheisiä kaikkien kanssa,mutta olemme siirtyneet puiston lämmöstä alepubin suojiin(oliko yllätyskään?). Ydinpoppoonkin arjessa on tapahtunut kaikkien osalta suuria muutoksia..Eräs jäsenemme on löytänyt elämänsä rakkauden ja mennyt kihloihin. Jos pitäisi sanoa täydellistä paria toisilleen niin sanoisin ehdottomasti heidät..He ovat kuin luotuja toisilleen<3 onnea vielä rakkaat..Minulle ja Mirkalle on myönnetty lupa järjestää kihlajaisjuhlat.Apuaa, minut tuntien niistä tulee vielä niiin omalaatuinen ilta,että oksat pois. Odottakaa vain! Eräs toinenkin jäsenemme on alkanut seurustelemaan ja on erittäin onnellisesti parisuhteessa. Olen erittäin onnellinen hänen puolestaan. Sekin suhde näyttää siltä,että se tulee vielä kestämään pitkälle. Sitten mitä Mirkaan tulee, hän on saanut oppisopimustyöpaikan Espoosta ja muutenkin elämä on vihdoin hyvällä mallilla ja hän on lähdössä pian ulkomaille äitinsä kanssa. Mur olen kateellinen, minullekkin kelpaisi lämpö,valkoinen hiekka sekä palmut tähän väliin mielummin kuin tuo mitä nään kun katson ikkunasta ulos. Sitten on vielä meidän moni lahjakkuus jäsenemme. Hän on alkanut tekemään tosissaan musiikkia ja olemmekin saaneet kuunnella hänen tuotoksiaan ja voinkin sanoa,että hänestä tulee vielä seuraava kuuma nimi musiikkialalle. Eli kokonaisuutena voisi sanoa,että kaikilla sujuu tällä hetkellä ihan mallikkaasti. Hyvä me! jatketaan samaan malliin.

Ehkä parhaimpia asioita mitä minun elämässäni on sattunut pitkään aikaan on kuitenkin se etten asu enää Maunulassa. Pääsin pois ja kertaheitolla tänne lauttasaareen jossa asustan nykyään Mirkan kanssa kämppiksinä. Yhteiselomme on sujunut onneksi erittäin hyvin ja tämä oli itsestään selvyys kun mietimme jokunen kuukausi takaperin muuttoasioita. Meillä on erittäin pieni kaksio johon kuuluu eteinen.vessa,olohuone joka toimii myös minun huoneenani, makuhuone sekä erittäin pieni keittiö. tyyliltään kämppä on ihan minun näköiseni: 3 mustaa,valkoista ja punaista..Vuokrakin tippui parilla sadalla ja matka keskustaam lyheni puolella joten mikäs tässä on ollessa.

Ulkonäköni on myös kokenut jonkunlaisia uudistuksia, laitan loppuun kuvia näiden melkein puolen vuoden ajalta. Voitte sitten katsella ja ihmetellä onko muutosta tapahtunut parempaan vai huonompaan päin.

Olen myös saanut todella paljon uusia kavereita, ja saanut välejä kuntoon entisten ystävien kanssa. Olen tästä erittäin tyytyväinen, sillä kavereita ei ikinä ole liikaa. Arkipäivätkin ovat minulla kokeneet aikamoisen muutoksen. Ennen saatoin nukkua puoleen päivään ja vaan röhnöttää kotona tv:n ääressä ilman meikkiä kokopäivän tai bilettää keskellä viikkoa, nykyään menen kiltisti joka päivä töihin yleisesti aamuvuoroon ja töiden jälkeen olen yleensä niin poikki,että tulen vain kotiin, avaan facebookin ja netflixin ja uppoudun sen syövereihin loppupäiväksi ja sitten aikaisin nukkumaan ja sama kaava toistuu viitenä päivänä viikossa ja sitten sosiaalinen elämäni onkin viiikonloppuisin. Paitsi nyt tämä viikko on poikkeus,koska olen tosiaan sairaslomalla tämän sormeni takia niin nyt koko viikko on ollut yhtä sosiaalista kanssakäymistä.

Pikkuisen pitää tähän loppuun vielä hehkuttaa, olen lähdössä perheeni kanssa tammikuussa kahdeksi viikoksi ulkomaille. Mexico on määränpäämme ja voin sanoa,että se on se asia jota odotan kaikista eniten tällä hetkellä,että pääsisin suomen kylmistä tuulista ja sateista mexicon lämpöön ja aurinkoon. Saatte kuulla jatkossa varmasti paljon fiiliksiä kun matkan ajankohta lähenee ja lähenee.

 Nyt on sopivasti perjantai ja sairaslomani viimeinen päivä pian. Sormi on tullut kuntoon ja maanantaina normaali arki töissä taas alkaa, odotan innolla, että pääsen kuulemaan työkavereiden kuulumiset ja kertomaan omia viikon tapahtumia. Sitä ennen on kuitenkin huominen lauantai ja ystäväni järjestää partyt omassa kämpässään pitkästä aikaa niin sinne olisi tarkoitus mennä rentoutumaan(niinniin...) ja juhlimaan ja tanssimaan enemmän kuin laki salliii. On odotettavissa lasereita,alkoholia,sähköshokkipelejä,strobovaloja,savukonetta, eli siis kunnon partymeininki.. Päivitän varmaan sunnuntaina kuinka ilta oikein sujui lopulta.

Tässä lopussa vielä muutamia kuvia kuluneiden kuukausien ajalta. Toivottavasti tykkäätte niistä. Kuulemisiin taas! : 3

tavanomainen partyiltama

minun ja mirkan satuhahmotuparit, olin paha siskopuoli

evil stepsister& alice in wonderland (henriikka)

evil stepsister&red riding hood(hanna)

taustalla mun huonetta uudesta kommuunistamme. evil stepsister&bad fairy(mirka)

osa poppoosta vasemmalta:aaron,harri,julia,tiina,hanna,minä,mirka,jari,henriikka,hanna &tomi

oltiin kesällä myös parin päivän reissulla virossa perheeni,sekä isovanhempieni kanssa

kämppikset

23-vuotias laura

melkein kaikki minu synttäripartyist! pari puuttuu kuvasta..oli parasta,kiitos<3 alhaalla vasemmalta veronica,sanna,mirka,minä,hanna,sove,sauli,hanna..vasemmalta ylhäältä jose,kristian,henriikka,veli,riikka,annika,mona,linnea&toni

oli myös hiuskatastrofi, nää hiukset oli kaks päivää

noiden vaaleiden jälkeen oli päivän punaiset(ei ole kuvia niistä) ja sitten tuli nämä...

iskin vanhat pidennykset oman reuhkan jatkeeksi

värjäsin vanhat pidennykset mustiksi

tilasin uudet mustat pidennykset <3__<3 ne on mun tänhetkinen rakkaus!

ja tältä laura näyttää tänäpäivänä

marry me baby

-LAURA

Puistossa ilta viilenee...

Eihän se eilisen suunnitelma kotona olosta onnistunut, lähdin puistoilemaan mirkan,velin,henkan,danin ja villen kanssa. Lisäksi näimme mirkan hyvän ystävän jennin ja hänen kaverinsa sattumalta ja minäkin pääsin tutustumaan heihin nopeasti. Puistoon liittyi seuraan myös mirkan kaveri emilia ja hän viettikin siinä meidän seurassa ihan hyvän aikaa ennenkuin lähti kotia päin. Voin kertoa, että kesä on tehty minua varten! Nautin niiin paljon kun on lämmintä ja pystyy olemaan ulkona ilman kauheita toppavarustuksia. Eilen tarkeni jo topilla jonkun aikaa <3

Kun päivä alkoi kääntymään iltaan niin päätimme lähteä porukalla meille tuttuun ja turvalliseen Alepubiin katsomaan suomi-usa jääkiekkopeliä,sillä sinne oli järjestetty kisakatsomo täksi-illaksi. Haettiin juomat ja istuimme eturiviin jännittämään peliä. Fiilis oli kisakatsomossa erittäin hyvä, kaikki huusi ja kannusti suomenpoikia. Kaksi ensimmäistä erää näyttikin lupaavalta,mutta se ei täysin riittänyt vaan lopputulos oli usan hyväksi 3-1. Huomenna olisi vuorossa seuraava peli ja se olisi venäjää vastaan. Toivotaan, että huominen peli suijuisi hyvin ja voitto tulisi meille. Tsemppiä suomi!

Pelin jälkeen jäimme vielä alakerran tanssilattialle hetkeksi aikaa ja seuraamme liittyi vielä kaverini tommy. Ennen puoltayötä kuitenkin tuli sellainen olo,että haluan kotiin ja nukkumaan joten lähdin suuntaamaan kotia kohti. Muu porukka paitsi tommy oli jo valunut kotiapäin aikaisemmin. Oli erittäin mukava päivä kokonaisuudessaan, kiitos kaikille <3

Lopussa vielä kuvia puistopäivästämme, toivottavasti tykkäätte! : )

Meijä kesätyttö<3

Oltiin siis Kaisaniemenpuistos

Pääsin kokeilemaan henkan unelmalippistä ja täytyhän ottaa kunnon pose päälle

Mirka nauttii auringosta

Emilia

Bestfriends forever

sooooo coool

Veli ja Dani, meijä raksut<3

Villekin liitty seuraan

Kokeilin Danin puvuntakkii, oli kivakiva mutta hukuin siihe: DD

.... : DDD

Yritin laittaa nenän eteen mut se peittiki about koko naaman, upsii: D

Veli naatiskelee: DDD

Meijä peruspoppoo, vihdoinki kaikki samas kuvas..Mun rakkaat<3 ja mulla perus kuristusote henkkaan!

<3

<3

Meijä pikku doku<3

pikkuveliiii<3 kattokaa kuin sulo se on!

....: DDDD

Kovis vai?: D

Mikä toi mun kielen ongelma on: DD

-LALA

Uudet tuulet!

On kulunut taas erittäin pitkä aika ilman kirjoituksia, anteeksi siitä. Tämä johtuu täysin siitä ettei ole ollut innostusta kirjoittaa ja on ollut omalta osaltaan niin kiireellistä ettei vain ole ollut aikaa istuutua koneelle ja miettiä vähän pidempään,että mitä sitä oikein kuuluukaan..

Kun mietin tuota kysymystä mitä minulle oikein kuuluu niin siihen ei ole täysin yksinkertaista vastausta. Omalta osaltaan elän edelleen murheiden ja huolien valloissa, mutta kokonaispuolin elämä on ihan mukavaa ja minulla menee ihan hyvin. Edelleenkään minulla ei ole työharjoittelupaikkaa, odotan soittoa vieläkin siniseltä verstaalta ja olen alkanut katsomaan muitakin paikkoja jos tuo sininen verstas antaa vain odottaa ja odottaa. Ehkä se oikea paikka vielä löytyy.

Kevät on jo pitkällä. Kesän lähestyminen ja valon lisääntyminen on ollut minulle selvästi paremman yleisfiiliksen merkki. Olen huomannut hymyileväni ilman syytä ulkona yksin ollessani.

Nyt on taas se aika vuodesta kun on alkanut jääkiekon mm-kisat. Minähän en kestä yleisesti ottaen minkäänlaista jääkiekkoa varsinkaan mitään sm-liigan pelejä. Mm-kisat on ainoa jääkiekon muoto mitä pystyn ja tykkään katsoa ja olenkin katsonut kaikki suomen pelit tähän asti kurkku suorana huutaen. Täällä on ollut aina kunnon kisakatsomot ja tuntuu,että olemme pitänyt kovempaa meteliä kuin hallissa ollut yleisö. Minulla on vielä niin pieni tv, että hyväkun erottaa edes koko kiekkoa,mutta ei tämä ole estänyt fiiliksen tuloa. Tänään olisi taas vuorossa peli, suomi-usa, siitä tulee takuuvarmasti jännittävä peli ja tämä onkin ensimmäinen jonka katson ihan yksin. Apuaaa..tsemppiä suomi!

Olimme viimeviikon lauantai-tämän viikon maanantai välisen ajan ruotsin laivalla siskoni ja ystäväni Jennyn kanssa. Koko reissu meinasi heti kaatua, minun ja siskoni myöhäisen ilmestymisen takia. Minä olen tunnetusti maailman hitain valmistautuja ja se yhdistettynä siiihen, että Helsingin keskustassa oli tietenkin juuri tuona päivänä joku maratonijuoksu josta emme tietenkään tienneet aikaisemmin. Juoksimme kaisaniemen pysäkiltä jättimäisen matkalaukun kanssa etsien oikeata ratikkapysäkkiä ja saavuimme kuin saavuimmekin juuri oikeaan aikaan oikealle pysäkille ja kerkesimme ajoissa paikalle, tosin mattimyöhäisinä, mutta kuitenkin. Laivaan päästyämme tutustuimme paikkaan, veimme tavarat hyttiimme ja lähdimme tax freehin. Sieltä mukaan lähti vain limsaa ja karkkia,sillä olimme ottaneet mukaan oman viinapullon. Teimme drinkkejä ja odottelimme, että kello löisi kahdeksan. Olimme sopineet menevämme etsimään paikkaa missä näytettäisiin suomen jääkiekko-ottelu ja paikka löytyikin. Irlantilainen pubi mainosti näyttävänsä pelin ja menimme sisään. Paikka täyttyi erittäin nopeaa ja lopulta seisoimmekin tiskin vieressä koko pelin ajan, siitä näki ihan hyvin, mutta jalat olivat kovilla sillä jaloissani olivat kiilakorot joita käytin kunnolla ensimmäistä kertaa. Itse ottelu sujui huutojen ja jännittämisen merkeissä ja tuntui taas,että pidimme suurinta meteliä kolmistaan. UPSII! Ottelun jälkeen suuntasimme hyttiimme ja menimme nukkumaan sillä aamulla oli aikainen herätys sillä nousimme maihin ruotsiin.

Olen viimeksi käynyt Ruotsissa joskus aivan pienenä enkä näin ollen muistanut mitään kokopaikasta. Tukholmassa ja Helsingissä on paljon samankaltaisuuksia tosin Tukholma on aina kaikessa suurempi. Aika meni todella nopeasti, aikaa meillä oli kiertämiseen 6 tuntia. Huomasimme melkein heti,että isoin asia mikä paikassa ärsytti meitä oli tuuli. Emme pystyneet lukemaan edes karttaa kunnolla, kaikkien täytyi pitää kulmista kiinni, että lukeminen edes vähän onnistuisi. Valmistautuminen oli myös turhaa sillä ei tuolla myrkyssä pysyneet hiukset minkään vertaa ja kuvat meistä on näin ollen kaikki aivan kauheita. Tukholmassa kiertelimme vaatekauppoja ja istuimme aukiolla. Meillä kellään ei ollut yhtään rahaa tuhlattavaksi, joten jouduimme tyytymään pelkkään vaatteiden kuolaamiseen. Haluan kyllä mahdollisimman pian takaisin ja mieluiten pidemmäksi aikaa ja lottovoiton kera!

Takaisin laivaan tultuamme olimme erittäin levottomalla päällä ja lensi mitä sairaampaa juttua ja nauroimme vedet silmissä. Aloimme tekemään juomia ja pelaamaan korttia. Pelasimme ristiseiskaa,sekä kunkkua. Minä taisin voittaa vain kerran, en oikein yleensä pärjää peleissä, mutta oli kuitenkin erittäin mukavaa. Pelailujen ja juoruilujen ja sekojen juttujen jälkeen lähdimme laivan yökerhoon. Tanssimme siellä pitkälle aamuun asti ja tutustuimme erittäin kummallisiin ihmisiin ja minä ja siskoni pyörittiin vielä laivan käytävillä ja etsimme reittiä yläkannelle. Sellaista ei kuitenkaan ikinä löytynyt ja lopulta suuntasimmekin hyttiimme jonne Jenny oli jo aikaisemmin mennyt. Kerkesimme nukkua parisen tuntia ennenkuin kello taas herätti ja lähdimme koomaisina kohti kotia. Reissu oli kokonaisuutena erittäin mukava. Iso kiitos vielä Jennylle ja siskolleni <3

Peurat ajovaloissa!

Hyttimme ikkunasta otettu kuva, olimme kannella 11..siis todella korkealla!

Jennyllä oli astetta hienompi drinkkilasi!

Tukholman kaduilta

Paras yhteiskuva missä minä olen, eli kertoo paljon! Jennyä vammattaa..: DD

minu nätit tytyt<3

Siinä oli vähän Tukholma reissusta kuvia, koneeni tilettää jo toista päivää joten en saanut kovin paljon kuvia liitettyä, mutta jotain kuitenkin. Toivottavasti tykkäätte!

On ollut monta päivää niin kauniit kelit, että eilen ennen meidän asuntonäyttöä menimme siskoni kanssa kaisaniemeen istuskelemaan ja juomaan kahvia,sekä syömään munkkia. Vähän ajan päästä sinne ilmestyi myös Mirka ja Jenny ja olimme siellä porukalla hetken aikaa ja haaveilimme muunmuassa unelmien kämpistä. Kävimme siellä asuntonäytössä joka oli Kruununhaassa ja ihastuimme kaikki siihen kyllä ihan täysin. Nyt odotammekin jännityksellä tuloksia,että kuuluuko soittoa perään että saamme sen asunnon. Olen puhunut kaksivuotta siitä,että muutan pois Maunulasta lähemmäs keskustaa niin tämä olisi kuin unelmien täyttymys jos saisimme tuon asunnon. Joten pitäkää peukkuja pystyssä meidän puolesta!! 

Aurinkokin alkaa taas näyttämään päätään pikkuisen joten taitaa tulla taas puistoreissu tänään, mukavaa keskiviikkoa itse kullekkin ja kuulemisiin : )

-LALA

Nämä muistot säilyvät ikuisesti!

Heissan kaikki taas, ajattelin päivitellä taas pötkössä kuulumisia,koska en ole kirjoitellut tänne hetkeen ja nyt on sellainen olo, että voisi päivitellä viikonlopun ja alkuviikon kuulumiset. Muutenkin olen kipeänä niin on aikaa vähän miettiä,että mitä sitä tuli taas puuhattua kenen kanssa ja millaisissa fiiliksissä. Katsotaan kuinka pitkälle ajatus kantaa. Lisäksi fiilistelen tässä samalla kirjoittaessani Ellie Gouldingia joten ajatukset pyörivät eilisessä keikassa (siitä alempana lisää) <3

Eli aloitetaan perjantaista. Meillä oli pitkään suunniteltu peli-ilta, johon osallistui minä(kappaskappas),Veli,Dani ja Henriikka ja se pidettiin täällä minun kämpilläni Maunulassa. Veli ja Henkka(henriikka) toivat pelejä enemmänkin kuin yhden,mutta päädyimme pelaamaan vain yhtä peliä. Se oli nimeltään Dixit ja pelasin sitä ensimmäistä kertaa. Olen erittäin huono oppimaan uusia pelejä, joten Veli joka saapui ensimmäisenä pelin kanssa niin joutuikin jonkun puolituntia opastamaan minulle sääntöjä ja luulinkin,että osaisin pelata,mutta kun Veli selitti myöhemmin muillekkin sääntöjä niin eihän siitä tullut sitten taas mitään. Olin ihan pihalla. Kyseistä peliä kuvaillaan seuraavalla tavalla. "
Dixit on lukuisia palkintoja maailmalla voittanut kysely- ja bluffauspeli. (mm. Vuoden Peli, Spiel des Jahres) Pelaajat kysyvät vuorotellen toisiltaan arvoituksen, jonka vastaus on piilotettuna kysyjän salaa valitsemaan maalaukseen. Oikean kuvan poimiminen ei ole helppoa, sillä muut pelaajat yrittävät bluffata sinua väärillä kuvilla. Lennokas mielikuvitus on hyvä apu tässä koko perheelle sopivassa hauskassa seurapelissä!" Voin kertoa, minulla on erittäin vilkas mielikuvitus,mutta sanojen keksiminen sellaisella tavalla.että saat pisteitä kierroksellasi,ei ollut todellakaan mikään helpoin tehtävä. Ja lopputulos olikin se,että minä kappas kappas hävisin pelin. Ehkä ensikerralla voitan sitten?!?

Pelailujen jälkeen otimme porukalla kuvia muunmuassa duckface ja silmälasikuvia ja voin kertoa,että naurettiin kyllä taas niin huolella,että nuorunnuttiin silmissä ainakin 10-vuotta. Olimme naukkailleet kokoillan vähän mietoja juomia ja minun ja Henkan hienon ylipuhumisen jälkeen päädyimmekin lähtemään meille tuttuun ja turvalliseen Ale-pubiin. Kaikki muut meistä lähtivätkin paitsi Dani,joka päätti lähteä kotiinpäin asemalta. Alessa ilta sujui normaalin kaavan mukaan naurun,juttelun,juoruilun merkeissä,sekä tietenkin minulle se tärkein tanssimisen pyörteissä. Perjantai oli kokonaisuutena erittäin mukava ilta,kiitos toverit taas <3

 

Launataiaamu alkoikin väsyneissä tunnelmissa ja minut herättikin Oulusta tullut hyvä ystäväni Hanna. Hän hakkasi oveni takana ja huuteli ja lopulta pääsinkin ovelle asti. Aamupäivä menikin siinä juoruja vaihdellessa ja päivitellessä kuin mukavaa on taas nähdä pitkästä aikaa. Siinä samalla meikkailtiin ja muutenkin valmistauduttiin iltaa varten,sillä sovimme pitävämme vähän irtiotto arjesta illan. Suuntasimmekin hakemaan juominkeja ja alkuilta jatkuikin hyvän musiikin,juominkien ja nauramisen merkeissä. Hanna tututun kaavan mukaan kutsui porukkaa luokseni illalla käymään ja niitä tulikin taas ihan mukavasti. Kuvia ei valitettavasti illalta minulla oikein ole hirveästi, Hanna toimi kuvaajana tässäkin illassa omalla kännykälläään. Mutta voin sanoa,että oli erittäin mukavaa ja aina niin randomia. Hannan seurassa, menee aina yhtä lujaa..Ollaan vähän sellainen katastrofikaksikko kun päästään samaan seuraan. Mutta isokiitos myös kaikille muillekkin jotka tulivat illan aikana käymään luonani (Christian, Viivi, Melina, Henu, sekä Joonas).

Suununtai alkoi taas erittäin väsyneissä oloissa ja toivoinkin jo hetken aikaa,että saisin vain jäädä sängynpohjalle katsomaan muumeja ja muutenkin vätystelemään vain kokopäiväksi. Lisäksi olin erittäin ärtynyt sillä silmäni oli verestävän punainen ja erittäin kipeä. Käytän siis piilolinssejä ulkonäön takia ja olinkin varma, että näyttäisin ilman niitä ihan kauhealta kokopäivän. En halunnut liikkua mihinkään. Pikkuhiljaa kuitenkin aloin valmistautumaan ja päädyin sellaiseen meikkiyhdistelmään missä minulla on vain meikkipohja, ripsiväri ja punaiset huulet. Loppujen lopuksi tämä näytti ihan kivalta.

Lähdin liikkumaan siinä ennen viittä asemaa kohti sillä Seinäjokilainen ystäväni Janniina oli tulossa luokseni. Emme ole nähneet ikuisuuksiin joten juteltavaa ja juoruttavaa riitti ja suut vaahdossa papatimme viimeisistä juonenkäänteistä elämässämme. Ostimme taas mietoja alkomaholijuomia matkallamme takaisin keskustasta Maunulaan päin. Aloimme samalla kuin aloittelimme niin ottamaan kuvia ja saimmekin pari ihan onnistunutta otosta.

Olimme suunnitelleet menevämme käymään "uudessa DTM.ssä" koska kumpikaan ei ole käynyt siellä aikaisemmin vielä. Minusta uusi paikka oli paljon huonompi vanhaan verrattuna. Rakastin vanhassa sitä,että siellä oli ylä-ja alakerta nykyisen yksikerroksisen sijaan. Eikä siellä oikein ollut porukkaa. No toisaalta oli sunnuntai niin en välttämättä ihmettele! Istuimme Cristal Snown vieressä ja Janniina juttelikin hetken aikaa hänen kanssaan ja kertoi muunmuassa hänelle,että hänellä on hikka.(hienoa! :D) Minä tyydyin kuuntelemaan vierestä. Hetken juteltuamme menimme tanssilattialle ja olimmekin siellä kahdestaan tanssimassa mikä ei ikinä ole mikään ihanteellisin tilanne. Jossain vaiheessa menimme juttelemaan erään tyttöporukan ja penispojan kanssa(oikea nimi taisi olla beni tai joku vastaava) ja he olivatkin oikein mukavia. Päädyimme jatkamaan seuravaavaan baariin maman vähäisen porukan takia kahden tytön kanssa keihin tutustuttiin. Tarkoituksemme oli mennä Ale-pubiin (vaihteeksi), mutta ystäväni ei päässyt sisälle joten päädyimme menemään johonki olohuonebaarityyliseen paikkaan joka on lähellä Venueta. Siellä oli oikein mukava tunnelma ja soi oikein letkeää musiikkia. Päädyimmekin tanssimaan hetken aikaa pöydällä toisen näistä uusista tuttavuuksista kanssa ja se oli oikein mukavaa.. Nyt sekin on tullut koettua hoho! Täältä ilta jatkui vielä mäkkärin kautta kotiin ja tutustuimme oikein mukavaan taksikuskiin kotimatkalla joka antoi privaattinumeronsa ja sanoi että voimme aina soittaa jos tarvitsemme apua. Juttelimme hänen kanssaan kaikesta taksiin oksentamisesta ja siitä millaista taksikuskin ammatti yleensä on.

Maanantai aamu alkoi erittäin koomaisissa tunnelmissa ja vielä pitkällä päivääkään mennessä emme olleet iskussa Janniinan kanssa. Kumpikin vaan jatkoi unia ja päädyimmekin ottamaan ihan kauheita koomauskuvia jotka eivät tasan tule ikinä mihinkään näytille. Nauroimme niille väsyneinä pitkän aikaa, ennenkuin saimme kammettua itsemme ylös ja aloitettua valmistautuminen. Valmistautuminen keikalle jota olimme odottaneet kuin kuuta nousevaa. ELLIE GOULDIN näkisimme sen pian. Johan siinä pikkuhiljaa alkoikin fiilis nousta kun ajatteli,että pian näkisi senkin<3 Lähdimme kuitenkin vielä väsyneinä keskustaan ja päädyimme syömään spurguruokaa rautatientorin johonkin käytäville surullisen viulusoito tahdissa. Se oli erittäin koomista voin kertoa. Itse ostin vaihteeksi liikaa ruokaa ja kun viimein päädyimme jonottamaan tavastian eteen niin jouduin suosiolla jättämään kirsikkatomaattini (nyyh), mehutölkin loput,sekä limsapullon Tavastian eteen. Hyi minua mitä roskausta! Odotimme ovien edessä kaksi tuntia ja kaikenlisäksi satoi ja oli muutenkin erittäin kylmä. Jonottaessamme aloimme juttelemaan eri ihmisten kanssa ja tutuistummekin pariin tositosi ihanaan ihmiseen (tommiin ja juliaan) Olisin voinut vaikka vannoa,että olisimme tunteneet heidän kanssaan koko ikämme koska niin helppoa juttelu oli ja juttua riitti. Ja parasta oli,että meidän tällä pikku Julialla oli 18-vuotis syntymäpäivät eilen<3 Onnea vielä Julia. Sitä puhuimmekin kuin paras syntymäpäivä lahja oli kun pääsi Ellien keikalle.

Kun pääsimme sisälle ovista niin alkoi seuraava jonotus ja odottaminen sillä ovi oli kiinni missä lava sijaitsi ja kaikki olivat ihan jännitystärinöissä,että kuinka tulee käymään. Pääsemmekö eturiviin vai emme. Voi se tunne kun tajusimme,että ovet aukeaa. Kaikki ryntäsivät ja säntäsivät matkaan ja me koko joukko PÄÄSIMME ETURIVIIN ja kaiken lisäksi olin suoraan siinä mikrofonin edessä eli siis jonottaminen kannatti taas. Olimme ihan fiiliksissä. Ennen Ellietä oli kaksi lämmittelybändiä. Ensin oli Matthew Koma joka oli aivan uskomattoman hyvää ja letkeää musiikkia ja rakastuinkin Matthewiin ja olin hymyssä suin koko heidän keikkansa ajan. Mahtava aloitus keikalle siis. Seuraavana olikin sitten Charli XCX, joka oli aivan uskomattoman hyvännäköinen tyttö jonka kappaleet olivat myös erittäin tarttuvia ja olin taas yhtä hymyä. Eli oikein hyvin valitut lämmittelybändit, kiitos noista!

Mutta sitten kuin se tärkein aloitti, niin voi sitä kylmien väreiden määrää. Sulin sillä Ellie oli joku suloisin ja sympaattisin laulaja ja jaksoi hymyillä ja kiitellä jokaisessa välissä yleisöä ja kertoili kuinka tykkää olla suomessa ja että olemme matalaäänisin möreä yleisö mitä hän on ikinä nähnyt! Hän halusi siis tietää osaako kukaan möristä hevimörinää ja kun tämä yksi mörisi niin sitten seuraavaksi koko yleisö oli mukana! Olen pettynyt kännykkääni sillä kolmannen kappaleen kohdalla loppui minun tuurilla akku niin ei hirveästi saanut kuva-videomuistoja, mutta nytkun miettii jälkeenpäin niin olen ihan tyytyväinen koska sain keskittyä koko keikan ajan vain siihen hetkeen ja olla fiiliksissä. En voi muuta sanoa kuin kiitos ELLIE GOULDING, tule pian takaisin Suomeen! <3

Keikan jälkeen vaihdoimme fiiliksiä Tommin, Janniinan ja Julian kanssa ja kaikki olivat ihan pyörryksissä ja fiiliksissä. Se oli jotain sanoinkuvaamatonta. Jäimme hengaamaan Tavastialle ja olimmekin lopulta viimeiset asiakkaat siellä ja lopulta lähdimme itsekin valumaan sieltä pois. Mietimme kovasti mihin menisimme sitten. Päädyimme istumaan sokoksen mäkkäriin varmaan pariksi tunniksi ja tutuistumme toisiimme lisää. Oli erittäin mukavaa,mutta huomasi aina väliin,että kuin ihmiset alkaa olla poikki kun kaikki vuorotellen nuokkuvat pöytien päällä. Jossain vaiheeessa päädyimme lähtemään sitten pysäkkiä kohti. Odottelimme todella pitkältä tuntuneen ajan maassa sateessa,että bussi tulisi mutta eihän sitä ikinä tullut joten päätimme ottaa taksin. Hyvästelimme Tommin ja Julian ja suuntasimme erittäin väsyneinä taksin sisälle. Minun luokseni päästyämme kumpikin vain nukahti lähes samantien.

Tiistaina eli tänään sitten Janniinan juna lähti aamulla jo 7.30 joten kerkesimme nukkumaan sen alle kaksi tuntia, olen siis erittäin nuutunut. Saatoin Janniinan pysäkille ja suuntasin takaisin nukkumaan. Olen sopivasti tullut kipeäksikin tässä, joten seuraavat päivät menevät täysin lepäilyn merkeissä sängyssä röhnöttäen. Mukavaa alkuviikkoa kaikille ja kuulumisiin <3 minä jatkan tässä Ellien fiilistelyä ja koomausta!

-LALA